Kurkista Kinahmoon!

Kinahmo on järvenlaskukylä Höytiäisen kainalossa, tai paremmin sanottuna sylissä.

Alunperin olivat vain Kontiolahden kuntaan kuuluvat Kinahmon saaret, joista kehittyi kokonainen kylä vasta kun Höytiäisen vedet karkasivat (1859) Paskonpohjan kautta  Pyhäselkään.
Viljelykelpoista tasaista maata saatiin useammankin ison kylän tarpeisiin.

Kinahmossa on kaksi maarekisterikylää:
Vanhat maat ovat Kinahmoa ja kaikki vesijättömaat Kaijanlahtea.

Kartat ennen ja jälkeen Höytiäisen laskun tästä

Kinahmo on Höytiäisen suuri niemi, jota vedet ympäröi ja niinpä Kinahmossa on runsaasti hienoja rantoja.
Kylän yleinen uimaranta ja Polvijärven ev.lut srk:n leirikeskus ja lukuisa määrä vapaa-ajan asuntoja on sijoitettu Koronniemen hiekkaisille rannoille. Kesäasuntoja on myös erittäin paljon Martikkalanniemessä, Piipunniemessä ja Murtojängässä, Sorpanniemellä, Jängänniemessä ja Ruopansaaressa, Pitkässäluodossa sekä saarissa ja muillakin rannoilla.

Höytiäisen lasku

Kirkkoherra Jaakko Stenius nuorempi suunnitteli Höytiäisen pinnan laskua jo 1800-luvun alussa, mutta hankkeesta saatiin virallisesti päätettyä vasta vuonna 1839.[1][3] Höytiäisen pintaa suunniteltiin laskettavaksi hallitusti kaikkiaan 30 jalkaa eli lähes 9 metriä. Tavoitteena oli uusien heinämaiden paljastaminen karjataloutta varten. Höytiäisen kanavan kaivaminen aloitettiin suunnitelman mukaisesti vuonna 1854. Viiden vuoden kaivamisen jälkeen oltiin niin pitkällä, että veden laskeminen aiottiin aloittaa elokuun puolivälissä kahden kanavanniskaan rakennetun padon kautta. Vesi oli kuitenkin päässyt salassa syövyttämään patojen hiekalla seisovia perustuksia siinä määrin, ettei elokuun 3. päivänä voitu enää sulkea patoluukkuja. 4. elokuuta 1859 patorakennelmat sortuivat kokonaan. Hallittu Höytiäisen lasku jäi pelkäksi haaveeksi, kun luonnon karkumatka alkoi, ja vesimassat purkautuivat esteettä kohti Pyhäselkää. Järvenlaskijoiden onneksi parin viikon kuluttua patojen murtumisesta Puntarisalmen kohdalla paljastui kalliokynnys, joka lopetti Höytiäisen vedenpinnan alenemisen. Paikalle syntynyttä Puntarikoskea perattiin seuraavana vuonna niin, että vesi laski vielä pari metriä, jolloin järvenlaskun kokonaismääräksi kertyi 9,5 metriä.[4][5] Tällöin Höytiäisen vanha laskujoki Polvijärvellä kuivui, ja Höytiäisen kanavasta tuli uusi laskujoki.

Höytiäisen lasku oli lukuisista Suomen järvenlaskuista suurin ja merkittävin. Höytiäisen pinta-ala pieneni kolmanneksen ja vesitilavuus alle puoleen entisestä. Uutta maata paljastui yli 157 neliökilometriä. Maa jaettiin 165 osakkaan talon kesken, ja sille muodostui Polvijärvellä ennen pitkää viisi uutta kylää. Maa pysyi alkuun pitkään heinäniittynä.

Lähde Wikipedia

Vahvan maatalouden rinnalle on viime vuosikymmenien aikana syntynyt runsaasti myös muuta elinkeino- ja pienyritystoimintaa, auto/konekorjaamoista ateria- ja metsäpalveluihin ym.

Matkailijalle Kinahmo on parhaimmillaan maaseutumaisemia, peltoaukeita, metsiä, soita, harjuja ja hiekkakankaita sekä puhtaita vesistöjä. Runsaat sieni-, marja- ja metsästysalueet puhtaassa luonnossa.

Wikipedia Kinahmosta